punasia ja sinisiä keppejä, enimmäkseen punasia

Kirjottelen tällä hetkellä Ljubljanan lentokentältä. Nokka on siis kotia kohti, mutta voisin pikaisesti palata parin viime päivän tapahtumiin vielä. Eilen laskettiin kauden ekat laskut baanalla. Suurpuikkarit oli alla ja keppejä oli reilu kymmenkunta. Pinta ei ollut mikään paras mahdollinen, mutta väliäkös tuolla. Lasku parani lasku toisensa jälkeen vaikka rata kuluikin koko ajan enemmän. Kurvailtiin n. kymmenen laskua baanalla ja vaparit päälle ja sen jälkeen sukset kiinni ja syömään. Iltapäivällä oli kuiviksina koordinaatiota ja fudista. Kuiviksien jälkeen oli luvassa pakkaamista ja videoiden katselua. Seiskan aikoihin syötiin viimeinen illallinen (ei kuitenkaan toivottavasti lopullisesti viimeinen). Ilta meni siinä sitten kamoja kasatessa ja muuten vaan hengaillessa. Tänään vaihettiin puikkasuksi alle ja kiermurreltiin pari keppiäkin. Laskut parani taas joka kerta. Laskettiin kahteentoista asti ja kiiruhdettiin syömään ja siitä äkkiä alas. Oli kyllä sääli jättää päivä niin lyhyeksi, kun keli oli mitä parhain. Ei pilvenhattaraa ja ei liian kuuma. Alhaalla laitettiin sukset kasaan ja kamppeet kanssa ja käytiin suihkut ja sen jälkee kolmen aikaan autoon ja kentälle. Ajomatka ei ollut kovin pitkä, sen vähän alle kolme tuntia. 

kuva kontsasta

ei mitkään huonot näkymät tässä terminaalissa...