Loput Åresta

Noniin, kun kerran lupasin niin tässä ois.


Viralliset harjoitukset olivat siis perjantaina. Mulle oli arvottu numero 163, joka oli oman sarjani 3. lähtijä. Kerrankin kävi hyvä tuuri, koska Suomessa oon normaalisti aina 10 viimeisen lähtijän joukossa. No mutta meillähän oli ylhäältä asti rata ja keli oli taas meitä vastaan. Vettä satoi ja tuulikin tuiversi ihan sillai reippaasti. Nuoremmat laski ensin (sarjat 10-11 tytöt ja pojat ja 12-13 tytöt ja pojat) ja sitten me vanhimmat. Lasku oli kyllä aivan yli varovainen, enkä yhtään ihmettele...mutta siitä oli varaa parantaa kisoihin. Maali alueella oli jos jonkinlaista aktiviteettia ja siinä samassa tulin ihmetelleeksi miksei Suomessa ole samanlaista kisa järjestelyä. Viimeisimmätkin kisat menivät suoraa päin mäntyä, koska mikään ei alkanut ajallaan ja muutenkin onhan Suomellakin sponsoreita kisoissa, mutta eivät ne juurikaan ole missään esillä. Ruotsissa taas sen sijaan Vattenfall jakoi kaikkea mahdollista isossa teltassa ja sitten sielä oli vielä ihan julkkis esilaskijan nimittäin JON OLSSON! Olisi kyllä Suomella hieman opittavaa näissä kisa järjestelyissä. Perjantai iltana käytiin paikallisessa Piqo ravintolassa fondue illallisella. Tämäkin osattiin Ruotsissa hoitaa esimerkillisesti. Täytyypä todeta, että kyllä Ruotsi on hieno maa.

Lauantaina oli SG kisat. Ne laskettiin naisten maailman cupin suurpuikka rinteessä. Täytyy kyllä myöntää, että oli ehkä kamalin kokemani laskukokemus ikinä. Ensinnäkin yksi niistä hyvin harvoista laskuista jolle minua pelotti lähteä...mutta se on ihan ymmärrettävää...ja tästä voimmekin (ainakin me täysjärkiset) päätellä, että ei se laskukaan mennyt ihan putkeen. No, mutta sen laskun jälkeen oli kyllä sellane fiilis ettei se mäki ollukkaan yhtään paha. Olisin ihan hyvin voinu laskea toisenkin laskun, mutta sehän ei ollut mahdollista koska SG kisat ovat yhden laskun kisoja ja meillä oli vain yksi kisa. No sitten suuntasimme Kian kisa paikalle odottelemaan kilpailun loppua. Illalla mentiin vielä palkintojen jakoon, sillä Kia oli 3. sarjassaan ja taas täytyy antaa pisteitä ruotsalaiselle kisa järjestelylle, koska itse Jon Olsson jakoi palkinnot. On meillä suomalaisilla kyllä paljon oppimista.

Sunnuntaina oli viimeinen päivä Åressa ja DH kisat. Rata oli tietenkin sama kuin harjoituksissa. Keli oli jopa hieman aurinkoinen. Tänään lähtönumeroni oli 165 joka oli 15. lähtijä sarjastani...sekin siis aika jees numero. Lasku meni omasta mielestäni hyvin (vaikka siinä on aina parantamisen varaa), en ainakaan varmistellut ja kyllä sen huomasi ajassakin, kaks sekkaa sain pudotettua harjoitusten ajasta, siihen saattoi kyllä vaikuttaa sekin, että oli ollut yö pakkasta ja pinta oli liukkaampi ja kovempi. Lähdettiinkin saman tien kisan loputtua kämpille pakkaamaan.
  Onneksi oltiin nopeita pakkaamaan ja ehittiin vielä palkintojen jakoonkin oikeen hyvin. Kia oli ollut 9. ja Ruotsissa jaetaan en tiedä aina vai vain nyt mutta kuitenkin kymmenelle parhaalle palkinnot. Sen jälkeen hypättiin autoon ja lähettiin kohti Kapelskäriä.
Sellainen reissu se.

Niin ja sitten vielä älkää hämääntykö uudesta ulkoasusta. Kuvissa on minun lempi laskijani Ted Ligety, joka on Amerikkalainen.

-Lotta-